Neljä askelta inflaatiolta suojautumiseen

Olet varmasti huomannut, että tankillinen polttoainetta on kallistunut huomattavasti viime kuukausina. Bensiinin ja dieselin hinnat ovat tänä vuonna historiallisen korkealla tasolla. Hintojen nousu ei ole iskenyt pelkästään polttoainepumppuun – yleisesti ottaen energian hinta on noussut nopeasti.

Inflaatio on ennätyskorkealla – näin suojaat rahasi

Yleisen hintatason nousun yksi indikaattori on inflaatio. EU:n tilastoviranomainen Eurostat raportoi toukokuussa 2022, että euroalueen inflaatio kiihtyi ennätykselliseen 8,1 prosenttiin. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että vertailukelpoiset hinnat ovat nousseet 8,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Vielä ollaan kuitenkin kaukana niin sanotusta hyperinflaatiosta, josta vaatii yli 50 prosentin hintojen nousun.

Terveellinen vai haitallinen inflaatio?

Taloustieteilijät pitävät noin kahden prosentin inflaatiota terveellisenä – siitä olemme tällä hetkellä kaukana. Joillakin alueilla olemme lähestymässä kriittistä tasoa: huhtikuussa Saksassa lämmitysöljyn ja muiden polttoaineiden hinnannousu viime vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna oli 48,4 prosenttia.

Mistä hinnankorotukset johtuvat?

Yksi syy jopa dramaattisiin hinnankorotuksiin on Ukrainan sodan alkaminen. Sen jälkeen inflaatio on kiihtynyt entisestään. Taustalla painavat COVID-19-pandemian aiheuttamien toimitusketjujen keskeytymisestä johtuvat toimituspuutteet ja niistä johtuneet merkittävät hinnankorotukset. Energian ohella myös muut hyödykkeet, kuten elintarvikkeet, kallistuivat.

Mutta mitä inflaatio oikeastaan on? Inflaatio tarkoittaa rahan arvon asteittaista alenemista. Vaikka tällä hetkellä on viitteitä siitä, että maailman tärkeimmät keskuspankit ovat siirtymässä pois negatiivisesta tai nollakorkopolitiikasta, sijoittajien on vielä odotettava jonkin aikaa, ennen kuin korot palaavat finanssikriisiä edeltävälle tasolle – on syytä pitää inflaatiota silmällä ja suojauduttava sen mukaisesti.

Kerromme lisää inflaation muodoista, syistä ja vaikutuksista sekä siitä, miten voit suojata pääomasi tehokkaasti sitä vastaan.

Yksinkertainen inflaatiosuojaus

Rahoitusmarkkinoilta löytyy suora suojaus inflaatiota vastaan: inflaatiokurssiin sidotut joukkovelkakirjalainat. Jos inflaatio nousee, myös korko nousee. Myös päinvastoin.

Joukkovelkakirjalainat eivät kuitenkaan välttämättä sovellu aloitteleville sijoittajille, sillä niihin liittyy usein piilokustannuksia eivätkä kaikki tiedot ole julkisia. 

Esittelemme nyt keinoja suojautua inflaatiolta, jotka soveltuvat kaikille sijoittajille.

4 x inflaatiosuojaus

1. Sijoita rahat kannattavasti ja hajauta pääomaa.

Todellisen suojan inflaatiota vastaan saat vain sijoittamalla rahasi kannattavasti. Kauneus piilee siinä, että et ainoastaan suojaudu inflaatiolta, vaan kasvatat samalla myös pääomaasi.

Huomio! Korkeampiin tuottoihin liittyy myös suurempi riski. Korkeammilla tuotoilla voitat inflaation, mutta samalla hyväksyt suuremman riskin.

Jos haluat suojata pääomasi, sinun on hajautettava se moniin sijoituksiin ja sijoitusluokkiin. Hajauttaminen on riskienhallintastrategia, joka auttaa vähentämään suurten tappioiden riskiä markkinoiden epävakauden lisääntyessä.
Voit hajauttaa eri pääomamuotojen, esimerkiksi vieraan ja oman pääoman ehtoisten sijoitusten avulla. Invesdorista löydät molemmat vaihtoehdot. Tarjoamme muun muassa pääomalainoja, ja osakkeet antavat mahdollisuuden sijoittaa suoraan yritykseen.

Toinen tapa suojata rahojaan on hajauttaa sijoitukset eri markkinoille, jolloin vältät maakohtaiset riskit.  Invesdor tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia eurooppalaisiin vahvoihin yrityksiin – näin yhdistämme Euroopan talouden tukemisen ja järkevän riskinhallinnan.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, kannattaa hajauttaa eri yritysluokkiin sekä nouseviin nuoriin yrityksiin, että vakiintuneisiin perinteisiin keskisuuriin yrityksiin. Sijoituskohteita valitessasi ota päätöksenteossa huomioon oma henkilökohtainen riskiprofiilisi. 

2. Osakkeita inflaation varalta

Osakkeet ovat kiinteistöjen ja jalometallien tavoin aineellista omaisuutta. Tämä johtuu siitä, että osakkeiden takana ovat yritykset ja niihin liittyvä reaalivarallisuus, kuten tehdasrakennukset, koneet ja henkilöstö.

Inflaatiosuojana ne ovat varsin käypiä, sillä yleensä hintojen noustessa rahan määrä kasvaa. Jos yritykset onnistuvat siirtämään inflaation aiheuttamat kustannusten nousut eteenpäin, sinä osakkeenomistajana hyödyt inflaatiosta.
Edellytyksenä on kuitenkin, että yritysten asiakkaiden reaalipalkat pysyvät nousussa. Jos asiakkaiden ostovoima laskee, hintoja ei voida siirtää heille. Asiakkailla ei ole enää varaa yrityksen tuotteisiin tai palveluihin.

Tutkimukset osoittavat, että osakkeet tuottavat parhaiten noin viiden prosentin inflaatiovauhtiin asti. Korkeampi inflaatio sen sijaan aiheuttaa vakavia ongelmia. Tämä vaikuttaa yleensä koko talouteen ja myös muihin omaisuusluokkiin. On muistettava, että yrityksiä ajautuu konkurssiin toimivassa taloudessa ilmankin voimakasta inflaatiota.

Viimeisten sadan vuoden aikana osakkeiden keskimääräinen vuosituotto on pitkällä aikavälillä ollut noin 7 prosenttia. Kun tästä vähentää kahden prosentin inflaation, reaalituotto on 5 prosenttia ja siten paljon inflaatiota korkeampi.
Myös yksittäisten yritysten voitot kärsivät inflaation noususta. Aiemmin on havaittu, että enemmistö yrityksistä pystyi siirtämään nousevat hinnat kuluttajille. Näin yritykset pystyivät pitämään voitot vakaina. Tästä syystä on järkevää sijoittaa mahdollisimman laajasti hajautettuihin osakkeisiin esimerkiksi edullisten pörssinoteerattujen rahastojen (ETF/indeksirahastojen) kautta.

Johtopäätökset osakkeista inflaatiosuojana

Pitkällä aikavälillä laajasti hajautettu osakesalkku on tähän asti tarjonnut erittäin hyvän suojan inflaatiota vastaan. Kun inflaatio on maltillisesti koholla, osakkeet tarjoavat hyvän ympäristön kurssivoitoille. Jos inflaatio kuitenkin nousee nopeasti, osakekurssit voivat tilapäisesti kärsiä negatiivisista makrotaloudellisista vaikutuksista.

3. Kiinteistöt inflaatiosuojana

Mikä voisi olla turvallisempaa kuin sijoitus betoniin ja teräkseen? Se mikä ensi silmäyksellä kuulostaa uskottavalta, osoittautuu usein harhakäsitykseksi.

Kiinteistö toimii hyvin inflaatiosuojana, jos omistajana siirrät korkeammat kustannukset vuokralaisille. Inflaation myötä myös kiinteistön ylläpitokustannukset nousevat. Rahoituskustannuksetkin voivat nousta, jos sinulla ei ole kiinteäkorkoista sopimusta pankin kanssa. Jos vuokrat eivät nouse suhteessa kustannuksiin, vuokranantaja tekee tappiota. Merkittäviä ja nopeita vuokrankorotuksia on yleensä vaikea panna täytäntöön. Voimakkaan tai jopa hyperinflaation aikana tämä on välittömästi oikea hyperongelma.

Kiinteistö on kuitenkin varsin hyvä suoja, jos saat sen myytyä korkean inflaation aikana. Kun inflaatio nousee, myös kiinteistöjen hinnat nousevat. Voit ehkä myydä kiinteistösi paljon korkeampaan hintaan kuin alun perin maksoit. Tätä varten tarvitset tietenkin ostajan, joka on valmis maksamaan korkeamman hinnan. Varo kiinteistökuplia!

Oman kiinteistön hankkiminen vaatii paksua lompakkoa. Piensijoittajakin voi omistaa kiinteistöjä kiinteistörahastojen kautta. Mukaan pääsee pienilläkin summilla.

Johtopäätökset kiinteistöistä inflaatiosuojana

Kiinteistöt soveltuvat aineellisena omaisuutena pitkäaikaiseksi suojaksi inflaatiota vastaan. Mutta varo: jos rahoitus- ja hoitokulut kasvavat inflaation vuoksi enemmän kuin tulot, voi syntyä tappiota.

4. Infrastruktuurirahastot inflaatiosuojana

Yhteiskunnan infrastruktuurin kehittäminen ja laajentaminen on tärkeää maailmalla. Siltojen, moottoriteiden ja lentokenttien lisäksi viime aikoina on investoitu viestintäverkkoihin ja uusiutuviin energialähteisiin. Yksittäisten sijoitusten lisäksi tarjolla on yhä useammin rahastoja, jotka niputtavat yhteen erilaisia infrastruktuurihankkeita. Sijoittaminen infrastruktuurirahastoihin voi siis olla kannattavaa, varsinkin kun useimmat niistä tarjoavat keskimääräistä parempaa tuottoa. Kysyntä on valtava ja kasvaa edelleen.

Infrastruktuurirahastot tarjoavat verrattain suurta vakautta ja ennustettavuutta. Yritykset, joihin rahastot sijoittavat, ovat usein ”näennäismonopoleja”. Niiden toiminta on turvattu pitkäaikaisilla sopimuksilla, ja ne ovat vähemmän riippuvaisia talouden suhdanteista. Siksi infrastruktuurirahastot soveltuvat hyvin inflaatiosuojan täydennykseksi.

Johtopäätökset infrastruktuurirahastoista inflaatiosuojana 

Näille rahastoille on ominaista suuri kysyntä ja ennustettavuus. Aineellisena omaisuutena ne ovat kiinnostava sijoitusmuoto, sillä kasvavat käyttö- ja ylläpitokustannukset voidaan yleensä siirtää hyvin kuluttajille. Ne eivät kuitenkaan ole helposti yksityisten sijoittajien saatavilla.

Nämä keinot soveltuvat vain tietyin edellytyksin

1. Kulta – kriisisuojauksen klassikko

Toisin kuin paperirahaa, kultaa ei voi moninkertaistaa loputtomiin. Siksi sillä on hyvä maine ”kriisivaluuttana”. Kulta on myös riippumaton valtioista tai keskuspankeista. Lisäksi kulta on yksi maailman vanhimmista maksuvälineistä. Jo antiikin roomalaiset maksoivat kultakolikoilla.

Kullan arvo riippuu kuitenkin aina voimakkaasti markkinoista. Ei ole takeita siitä, että kullan hinta nousisi inflaation jyllätessä. Kulta ei loppujen lopuksi ole kovin erilainen kuin kryptovaluutat Bitcoin, Ether ja vastaavat: se on arvoltaan vain niin paljon kuin ihmiset siihen uskovat. Et voi syödä kultaa, asua siinä tai tuottaa sillä suoraan mitään.

Lisäksi kullan asema inflaatiosuojana on kiistanalainen. Menneisyys on osoittanut, että inflaatiovauhti ja kullan hinta eivät välttämättä käyttäydy odotetulla tavalla. Esimerkkinä voidaan mainita vuodet 1980 ja 1981, jolloin inflaatio oli korkealla, mutta kullan hinta ei noussut. Toisaalta myöskään vuosien 2001 ja 2005 välistä kultarallia ei voida selittää. Inflaatio oli tuolloin laskussa.

Columbia Business Schoolin finanssiprofessori Andrew Ang todistaa empiirisesti artikkelissaan ”Real Assets” (2012), ettei kulta ole hyvä inflaatiosuoja. Hänen tutkimuksensa mukaan kullan hinta kehittyi paljon heikommin kuin inflaatio pitkien ajanjaksojen aikana vuosina 1875–1970.

Tämä osoittaa, että inflaatio ei ole ainoa syy kullan kysynnän kasvuun. Pikemminkin pelko rahajärjestelmän epävakaudesta saa kullan kysynnän nousemaan. Ja tämän epävakauden voi laukaista korkea inflaatio. Kullan haittapuolena on myös se, että se ei tuota korkoa tai osinkoja. Lisäksi menneisyys on osoittanut, että kullan kohdalla ostohetki on erittäin tärkeä, mutta sitä on vaikea löytää. Jos astuu sisään väärään aikaan, joutuu usein odottamaan hyvin pitkään, ennen kuin saa edes sijoituksensa takaisin. Muut jalometallit, kuten hopea tai platina, ovat aina vaihtoehto kullalle.

Huomioi myös kullan varastointikustannukset. Kulta on säilytettävä ja suojattava turvallisesti sekä murtovarkailta että vahingoittumiselta. Tallettaminen ja suojaaminen synnyttävät säännöllisiä kuluja. Inflaation vuoksi myös näiden palvelujen kustannukset nousevat.

Asiantuntijat suosittelevat sijoittamaan 5–10 prosenttia salkusta kultaan tai muihin jalometalleihin hätävaraksi kriisin varalle. Johtuen hintojen vaihtelusta sijoittajien tulisi nähdä kultasijoituksensa pitkäaikaisena sijoituksena ja mahdollisena kriisivaluuttana.

Johtopäätös kullasta inflaatiosuojana

Kulta on hyvä ja hyväksi havaittu kriisisuoja. Erityisesti huoli (paperi)rahajärjestelmän vakaudesta lisää säännöllisesti kullan kysyntää ja siten myös hintaa. Markkinahinnan toisinaan suuret vaihtelut, osinkojen puuttuminen ja varastointikustannukset ovat ongelmallisia.

2. Yrityslainat

Yrityslainat tarjoavat vaihtoehdon osakkeille. Monet yritykset eivät voi tai eivät halua enää luottaa rahoituksessaan pelkästään pankkeihin. Ne etsivät lisärahoituslähteitä rahoitusmarkkinoilta. Joukkovelkakirjalainan kautta voit tarjota yrityksille niiden tarvitsemaa rahoitusta ja ansaitset samalla korkoa.

Yrityslainoissa yrityksen luottokelpoisuus on ratkaisevassa asemassa: sinun pitäisi pystyä arvioimaan yrityksen maksukyky. Mitä korkeampi luottokelpoisuusluokitus yrityksellä on, sitä todennäköisemmin se pystyy hoitamaan erääntyvät korko- ja lyhennysmaksut. Periaatteessa mitä suurempi riski, sitä korkeampi korko. Useimmiten suurten yritysten joukkovelkakirjalainat tarjoavat alhaisemman koron kuin keskisuurten yritysten joukkovelkakirjalainat, mutta niiden luottokelpoisuus on usein korkeampi.

Yhteenveto yritysten joukkovelkakirjalainoista

Jos yrityksen joukkovelkakirjan korko on inflaatiota korkeampi, tarjoaa se suojan inflaation aiheuttamaa ostovoiman alentumista vastaan. Joukkovelkakirjojen hinnat kuitenkin yleensä laskevat inflaation noustessa. Ne soveltuvat inflaatiosuojaksi siis vain rajoitetusti.

3. Joukkorahoitus: osakkeet ja lainat 

Osakepohjainen joukkorahoitus voi tarjota suojan inflaatiota vastaan. Osakesijoituksissa yrityksiin sijoitetaan pitkällä tähtäimellä, ja mahdollinen menestys voi tuottaa osinkoja ja voittoa exitin tapahtuessa. Silloin on mahdollista ylittää tavanomaiset korot reilusti.

Joukkolainaus mahdollistaa sijoittamisen useimmiten pienten ja keskisuurten yritysten lainahankkeisiin. Vastineeksi sijoittajat saavat säännöllisiä korko- ja lyhennysmaksuja. Invesdorin välittämät joukkolainat tarjoavat keskimäärin yli viiden prosentin vuotuisen koron.

On tärkeää, että lainaa ottavat yritykset täyttävät maksuvelvoitteensa sijoittajia kohtaan. Jos näin tapahtuu, sinun pitäisi helposti voittaa inflaatio joukkorahoituksen avulla. Riskinä tässä on voimakkaasti nouseva inflaatio. Laiminlyöntiriskiin verrattuna sijoittaja palkitaan nyt vain verrattain alhaisella korolla.

Joukkolainauksen erityispiirre on, että saat korko- ja pääomamaksut säännöllisin väliajoin. Näin voit tarvittaessa ohjata osan pääomasta muihin omaisuusluokkiin. Tämä tarjoaa siten hieman enemmän joustavuutta kuin yrityslainat tai osakkeet, jotka voi joutua realisoimaan tappiolla.

Johtopäätökset joukkorahoituksesta inflaatiosuojana

Osakepohjainen joukkorahoitus ja joukkolainaus sisältävät keskimääräistä korkeamman tuottopotentiaalin, mikä tekee niistä erityisesti matalien korkojen vallitessa kiinnostavan vaihtoehdon. Jos inflaatio kuitenkin kiihtyy erittäin korkeaksi, nämäkään sijoitusmuodot eivät enää tarjoa riittävää suojaa inflaatiota vastaan.

Muistilista: inflaatiolta suojautuminen

Inflaatiosuojauksen käytännön toteuttaminen on vaikeaa matalien korkojen aikana. Siksi olemme laatineet muistilistan, jota voit käyttää apuna.

1. Ota inflaatiovauhti aina huomioon sijoitustuottoa laskiessasi.
2. Kompensoidaksesi inflaation sijoitustesi tuoton tulisi olla vähintään kaksi prosenttia. Koron/tuoton ja inflaatiokoron erotus on reaalituottosi.
3. Hyödynnä useita omaisuuslajeja, kuten osakkeita, kiinteistöjä, yrityslainoja sekä osakepohjaista joukkorahoitusta ja joukkolainausta, joissa korko on korkeampi kuin inflaatiovauhti.
4. Kulta on enemmänkin kriisivaluutta kuin suoja inflaatiota vastaan. Kulta on arvokasta vain siksi, että se on harvinaista. Joukkomyynneissä hinta laskee nopeasti.
5. Matalien korkojen aikana kannattaa välttää määräaikaistalletuksia ja säästökirjoja. Ne ovat turvallisia, mutta tuottamattomia. Korot ovat niin alhaiset, että inflaatio devalvoi säästösi päivä päivältä. Menetät rahaa.
6. Vaihtoehtoisiin aineellisiin hyödykkeisiin, kuten koruihin, taiteeseen, viiniin tai klassikkoautoihin, kannattaa sijoittaa vain, jos olet itse näiden alojen ehdoton asiantuntija tai jos asiantuntija tekee sen puolestasi. Jos et, nauti niistä – mutta älä pidä niitä sijoituksena.

Inflaatio on erottamaton osa rahajärjestelmäämme. Älä pelkää sitä, mutta muista aina todellinen arvonmenetys. Vaikka korot ovat noususta huolimatta edelleen matalalla, sinun on ryhdyttävä aktiivisesti suojaamaan sijoituksiasi inflaatiolta.

Lue myös:
Menestystarinamme: nämä sijoituskohteet ovat sijoittajien suosiossa
Näin valitset itsellesi parhaiten sopivan sijoituskohteen