Invesdorin monet kasvot: Christopher Grätz

Saanko esitellä: Christopher Grätz

Hän tietää, miten kehittää visioita ja muuttaa ne todellisuudeksi – ja miten saada koko tiimi mukaan ja vakuuttaa heidät visiostaan uudesta rahoitusalasta. Aiheilla, jotka innostavat sijoittajia ja yrityksiä. Christopher onnistui tässä jo Kapilendon toimitusjohtajana. Nyt hän on samassa asemassa Invesdorissa – ja on siten myös konsernin kantava voima ja vastuussa kokonaiskuvasta. Tässä haastattelussa hän kertoo, miksi hän vilkaisee Dallasia edelleen Berliinin, Wienin ja Helsingin tapaamisten välillä.
 

Hei Christopher, se, että Invesdor tarjoaa nyt myös sijoituksia Pohjoismaista fuusion seurauksena, on varmasti erityisen houkuttelevaa sinulle, eikö niin?

Christopher Grätz: Kyllä, minulla on tosiaan mieltymys pohjoiseen. Ensinnäkin tunnen yksinkertaisesti oloni mukavammaksi alhaisissa lämpötiloissa kuin helteessä. Toiseksi minulla on myös sukulaisuussuhde: vaimoni on Islannista, ja meillä on nyt kaksi puoliksi pohjoismaista ja puoliksi saksalaista lasta, joten minulla on hyvät edellytykset laajentua Pohjoismaihin (naurua).
 

Puhutaan lyhyesti ansioluettelostasi, ennen kuin siirrytään laajentumisen aiheeseen.

Christopher Grätz: Mielelläni. Olen läpikotaisin berliiniläinen, olen syntynyt ja kasvanut siellä. Koulun päätyttyä ajattelin, että teoreettisen koulutuksen ei tarvitse johtaa suoraan seuraavaan koulutukseen, joten päätin suorittaa oppisopimuskoulutuksen pankissa ennen yliopistoon menoa. Minulle oli yksinkertaisesti tärkeää kokea, miltä oikea maailma näyttää. Sitten päätin kuitenkin opiskella, joten muutin Berliinistä Baijerin Ingolstadtiin, jossa aloitin kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon. Puolentoista vuoden kuluttua Ingolstadtista tuli kuitenkin liian pieni minulle, ja kysyin itseltäni: Mikä olisi mahtavin ja hulluin opiskelupaikka? Ja se oli tuolloin Tokio. Suoritin kandidaatin tutkintoni siellä.
 

Mutta Tokio ei tainnut olla ainoa paikka, jossa opiskelit ulkomailla?

Christopher Grätz: KPMG:ssä yhdeksän kuukauden ajan työskenneltyäni liikkeenjohdon konsultoinnissa suoritin maisterintutkinnon St Andrewsissa Skotlannissa, erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta ja rahoituksesta. Sen jälkeen työskentelin jälleen KPMG:ssä, jossa vastasin teollisuusyritysten pankkien perustamisesta rahoituspalveluiden toimialalla ja avustin niitä myös digitalisaatiohankkeissa.
 

Mennään suoraan perustamisen aiheeseen. Mikä oli ratkaiseva liikkeellepaneva voima Kapilendon perustamisen taustalla?

Christopher Grätz: Vuonna 2015 tajusin, että oli aika tehdä asiat toisin rahoitusalalla. Edellisvuosina hankitun tietämyksen sekä hyvän ulkopuolisen näkemyksen siitä, mitä voitaisiin tehdä paremmin – loppujen lopuksi en koskaan nähnyt kutsumuksena lähteä juuri tälle alalle – edellytykset olivat erittäin hyvät. Halusin myös itse muokata yritystä. Ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä halusin nähdä tyttäreni kasvavan – perustajana ja yrityksen pomona olen itsemääräävämpi kuin työntekijä, jolla on kiinteät työajat maanantaista perjantaihin. Mikä ei tarkoita sitä, ettenkö tekisi nyt paljon töitä (nauraa).
 

Pidätkö itseäsi tyypillisenä perustajana?

Christopher Grätz: Monet perustajat haluavat perustaa yrityksen, jotta he voivat kutsua sitä omakseen. Minä halusin muuttaa asioita esimerkiksi rahoitusalalla, jotta kaikki nämä yrityspoliittiset jarrutekijät saataisiin poistettua. Minun oli perustettava yritys tämän muutoksen aikaansaamiseksi. Minulle se oli enemmänkin keino päämäärän saavuttamiseksi.

Jos katsot taaksepäin nyt: Mitkä olivat kolme suurinta virstanpylvästä Kapilendon perustamisen ja Invesdorin fuusion välillä?

Christopher Grätz: Aloitetaan alusta: Fuusio itsessään on valtava virstanpylväs, koska se tuo mukanaan kaksi asiaa. Ensinnäkin sen ansiosta meistä tulee yleiseurooppalaisia ja avaamme näin innovatiivisia sijoitusmahdollisuuksia entistä useammille sijoittajille. He voivat nyt sijoittaa sekä perinteisiin pk-yrityksiin että nopeasti kasvaviin nuoriin yrityksiin monilta aloilta markkinoiden tarjoamien erilaisten välineiden kautta: perinteisen joukkorahoituksen lisäksi myös vieraan pääoman muodossa, kuten joukkovelkakirjalainoina, vaihtovelkakirjalainoina, osakkeina ja listautumisannissa. Minulle on kuitenkin tärkeä virstanpylväs myös suuren potentiaalimme kehittäminen digitaalisissa edelläkävijäaiheissa, kuten Berliinin Bundesliigan jalkapalloseura Hertha BSC:n hyväksi toteuttamassamme hankkeessa. Olemme osoittaneet, että voimme antaa 80 000 stadionilla olleelle ihmiselle mahdollisuuden sijoittaa suorassa lähetyksessä ja matkapuhelimen välityksellä viidessä minuutissa. Fanien ei ole koskaan ollut näin helppoa sijoittaa suosikkiseuraansa. Tai ottakaamme vaikka L’Osteriaa varten tarjoamamme symbolinen joukkovelkakirjalaina. Kyseessä oli lohkoketjulla liikkeeseen laskettu arvopaperi, joka oli yksi tähänastisista innovatiivisimmista hankkeista sijoittajille, yhtiölle ja meille itsellemme. Joukkorahoituksesta tekee niin erityisen juuri se, että se houkuttelee sijoittamaan johonkin, jonka tunnen ja jota ehkä jopa fanitan.
 

Ne olivat kaksi virstanpylvästä …

Christopher Grätz: Näen Kapilendon tarinan alussa myös hyvin erityisen virstanpylvään, kun kokosimme jo hyvin varhaisessa vaiheessa yhteen erinomaisia lahjakkuuksia ja työntekijöitä, markkinoinnin ja teknologian ehdottomia asiantuntijoita. En ollut koskaan aiemmin nähnyt näin paljon hyviä ihmisiä – ja olen nähnyt paljonkin liikkeenjohdon konsultin urani aikana.
 

Miten näet kulttuurierot yksittäisten yritysten välillä fuusion yhteydessä?

Christopher Grätz: Painopiste on selvästi rikastuttamisessa. Pyrimme hyödyntämään synergiaetuja siellä, missä se on järkevää, mutta haluamme säilyttää alueelliset ja kulttuuriset vahvuudet siellä, missä se on tarkoituksenmukaista. Suomalaisella myyntityöntekijällä voi olla hieman erilainen lähestymistapa kuin saksalaisella tai itävaltalaisella – mutta koska se toimii heidän markkinoillaan, se on täysin perusteltua. Kulttuurierot auttavat meitä valtavasti.
 

Miten suhtaudutte sulautuman sääntelyyn liittyviin haasteisiin?

Christopher Grätz: Ulkopuolelta katsottuna sääntelyyn liittyvät näkökohdat voivat olla haasteellisia. Ymmärsimme kuitenkin alusta alkaen, että sääntely on fintech-alalla suuri mahdollisuus, joka avaa ovia. Ei ole ketään, joka osaisi ymmärtää ja toteuttaa tämän paremmin. Sääntely ja teknologia ovat itse asiassa liiketoimintamme vauhdittajia.
 

Miten sijoitat rahaa itse?

Christopher Grätz: Haluan vain luoda täydellisen ympäristön perheelleni. Muuten sijoitan ETF-rahastoihin, hajautettuun salkkuun, jossa on osakkeita ja joukkovelkakirjoja, ja käytän osan vaihtoehtosijoituksiin, kuten joukkorahoitukseen. Kriteerini: laaja hajautus eri sijoitusmuotojen ja -teemojen välillä. Pidän silmällä sekä perinteisiä pk-yrityksiä että lupaavia kasvuyrityksiä.
 

Kun sinulla on vapaa-aikaa: Miten käytät sen?

Christopher Grätz: Yritän viettää mahdollisimman paljon aikaa perheeni kanssa. Näen asian niin, että päivittäinen työni on harrastukseni, mutta perheeni on elämäni. Teemme kotona musiikkia ja harrastamme paljon urheilua, esimerkiksi tennistä. Ja käymme toivottavasti hiihtämässä, kun Corona sen taas sallii. Passiivisen urheilun puolella olen suuri jalkapallofani – en vain sen jälkeen, kun meillä oli laina Hertha BSC:stä alustalla – mutta itse asiassa kuvailisin itseäni melko neutraaliksi jalkapallon kannattajaksi. Toisin on muuten amerikkalaisen jalkapallon kanssa, jossa minulla on selvät sympatiat Dallas Cowboysia kohtaan.